• 23.11.2017
    Lisää biokaasuosaamista taloon tuonut Joona Piirala: Maatilojen yhteistyöllä biokaasulaitoksen ravinteet tehokkaasti käyttöön
  • 08.11.2017
    Maatilan Voitto tulee tarpeeseen
  • 17.10.2017
    EnvitecKuokka #2 Kari Pehkoselle
  • 11.10.2017
    Biokaasulaitosinvestoinnin eteenpäin vieminen yhä helpommaksi Asiakkaalle
  • 11.09.2017
    "Materiaalikatselmus on tulevaisuuden valtavirtaa"
  • 07.09.2017
    Toimitusjohtajamme Mika: En suostunut antamaan periksi
  • 29.08.2017
    EnvitecHelmet Blogi - Rennolla otteella vakavan haasteen kimppuun
  • 27.08.2017
    Reijo Keräselle kunniapalkinto EnvitecKuokka ja Suomi100-kuusen istutus juhlavuotemme avauksessa
  • 21.08.2017
    Envitecpolis jakaa hyvää Superjymyn kanssa
  • 03.07.2017
    Uusi osaajamme Sanna Tarkiainen: Envitecpoliksella kysyntä ja tarjonta kohtaavat
  • 20.06.2017
    EnvitecBoost Blogi - Materiaalikatselmus työkaluna materiaalitehokkuuteen
  • 15.05.2017
    Materiaalikatselmus ilman riskiä - Elintarvikepäivän kampanja!
  • 05.05.2017
    Envitecpolis ja SuperJymy – samalla sykkeellä tavoitteita kohti
  • 05.04.2017
    Maanosaaja Blogi - Voiko maatilalla laskea kustannuksia?
  • 24.03.2017
    HELMET radiojuttusarja alkaa 24.3. klo 14.15. Muista kuunnella!
  • 24.02.2017
    Uusi projektineuvojamme Jasmin Lehtinen: Hallituksen kärkihanke HELMET - ratkaisuja tallien lantahuoltoon
  • 13.02.2017
    EnvitecBoost Blogi - Materiaalikatselmuksella säästöjä ja kilpailukykyä
  • 07.02.2017
    Oy Soya Ab:n materiaalikatselmuksella taloudelliset hyödyt noin 5 % liikevaihdosta / vuosi
  • 31.01.2017
    Uusi asiantuntijamme Kati Oikarinen: Materiaalikatselmus avasi uuden maailman
  • 28.01.2017
    Materiaalikatselmuksella löytyy piileviä kuluja
  • 27.01.2017
    Biokaasulaitoksen investointitukeen positiivinen muutos
  • 26.01.2017
    EnergiaRäätäli Blogi - Biokaasuinvestoinnit imussa
  • 22.12.2016
    HELMET Pirtti -tilaisuus Jyväskylässä 24.1.2017
  • 22.12.2016
    HELMET Lähtötietokartoitus onnistui mainiosti
  • 18.11.2016
    Envitecpolis mukana suunnittelemassa biokaasulaitosta Palopuron symbioosissa
  • 25.10.2016
    Uusi digiasiantuntijamme Mari Niskanen: Digitehokas yritys luo uutta ja vähentää joutavaa
  • 05.10.2016
    Hallituksen kärkihanke HELMET lähti vauhdikkaasti liikkeelle
  • 28.09.2016
    E-farmille® kansainvälistä huomiota
  • 15.09.2016
    Leijona Catering Oy hyvin tyytyväinen toteuttamaamme materiaalikatselmukseen: ”Tulokset ylittivät odotuksemme”
  • 13.09.2016
    Envitecpolis Oy toteuttamassa Oy Soya Ab:n materiaalikatselmuksessa myös biokaasutarkastelu
  • 31.08.2016
    Yhdessä parempia – SuperJymyn kanssa viemme JymyHyvää kainuulaisvauvoille
  • 19.08.2016
    Envitecpolis Oy toteuttamaan Sipilän hallituksen kärkihanketta
  • 16.08.2016
    Osaamisemme vahvistuu kahdella henkilöllä
  • Lisää biokaasuosaamista taloon tuonut Joona Piirala: Maatilojen yhteistyöllä biokaasulaitoksen ravinteet tehokkaasti käyttöön

    23.11.2017

    Envitecpolis on syksyn aikana vahvistanut joukkojaan, kun graduaan meille tekemään tullut Joona Piirala on siirtynyt työntekijäksemme. Koulutukseltaan Joona on maatalous- ja metsätieteen kandidaatti ja pian siis maisteri (maatalouden ympäristöteknologia ja maatalousekonomia). Kokemusta maataloudesta Joona on hankkinut jo pienestä pitäen kotitilallaan Utajärvellä. Myös biokaasun ja yrittäjyyden rajapinta on jo tullut tutuksi, kun hän on ollut mukana Bio JJJJ Oy:ssä kehittämässä biokaasulaitoksissa käytettävää syöttö- ja murskainteknologiaa. Vahvaa osaamista Joonalta löytyy biokaasun lisäksi kierrätysravinteisiin ja lannoitteisiin sekä lannoitelainsäädäntöön, johon pääsemmekin sukeltamaan alla olevan EnvitecBiokaasu Blogin kautta.

    EnvitecBiokaasu Blogi

    Joona Piirala

    Biokaasulaitosyhteistyö tai -yhteisinvestointi ratkaisuna ravinteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen

    Kasvintuotanto ja kotieläintuotanto eriytyvät toisistaan. Se on johtanut ravinne-epätasapainoon alueiden välillä. Suomessa on tunnistettu alueet, joilla on fosforiylijäämää suhteessa alueen kasvintuotannon tarpeeseen. On tunnistettu tarve jalostaa lantaa helpommin kuljetettavaan muotoon ja siirtää lantajakeita alueilta toisille. Tämä vaatii suuria investointeja ja tahtotilaa. Onneksi suuret linjat ovat (vielä) virkamiesten ja poliitikkojen päänvaivoja ja viljelijä voi keskittyä aivan oman tilansa ravinnetehokkuuteen. Viljelijänkin kannattaa kuitenkin tiedostaa kotiseutunsa ravinnetilanne. Kun sen tunnistaa, pystyy miettimään, kuinka tietoa voi hyödyntää omassa viljelyssä. Uskon, että viljelijät voivat paikallisesti jopa hyötyä ravinnerikkaudesta, kunhan on vain tahtoa ja ratkaisut tilojen väliseen yhteistyöhön etsitään.

    Biokaasulaitos ratkaisuna typen ja fosforin tehokkaaseen hyödyntämiseen

    Nykyiseen ympäristösitoumusjärjestelmään moni kotieläintilallinen ei päässyt osalliseksi, sillä ehdot kiristyivät aiempaan ympäristökorvausjärjestelmään verrattuna. Minua itseäni syyhyttää päästä arvioimaan biokaasulaitoksen järkevyyttä kohteeseen, jossa lantaa muodostuu peltoalaan nähden paljon ja lähellä sijaitsee lannan ravinteista kiinnostuneita kasvinviljelytiloja. Tällaisia tiloja on varmasti ainakin Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Näillä alueilla on selvitysten mukaan fosforiylijäämää, mutta nämä alueet ovat myös vahvaa kasvintuotantoaluetta. Tilojen välisellä yhteistyöllä saadaan varmasti etuja kaikille osapuolille, mukaan lukien viljelijät ja ympäristö.

    Vuonna 2021-2022 alkavan tukikauden osalta ei vielä tiedetä, missä muodossa ympäristösitoumusjärjestelmä jatkuu. Itse löisin vetoa sen puolesta, että fosforilannoitusrajat eivät ainakaan löysty. Fosforin tasaisempaan jakautumiseen kotieläin- ja kasvintuotannon välillä lienee tarjolla niin keppiä kuin porkkanaakin. Luonnonvarakeskus on ehdottanut alueellisia lannan prosessointitavoitteita. Jotta tulevista järjestelmistä pääsee hyötymään, kannattaa pohdinnat lantaravinteiden liikkeelle laittamiseksi aloittaa jo nyt.

    Typestä kotieläintilojen ei kannata luopua, mutta fosforiylimäärästä olisi joissain tilanteissa hyötyä päästä eroon. Biokaasutetussa lannassa kasveille käyttökelpoista typpeä on enemmän kuin raakalannassa. Siis pelkällä biokaasutuksella lannan typpi/fosfori-suhdetta voidaan nostaa ja käytännössä saadaan lannasta enemmän liukoista typpeä pellolle, rajoittipa lannoitusta sitten nitraattidirektiivi tai fosforilannoitusraja. Lisäksi mädätteestä voidaan biokaasuprosessin jälkeen erottaa fosforirikasta kuivajaetta ja kuljettaa sitä tilan kauimmaisille pelloille tai sen ulkopuolelle.

    Biokaasulaitoksen hyöty rakentuu monesta tekijästä

    Ravinnehyötyjen takia olisi hienoa nähdä erityisesti luomukasvintuotantotilojen ja kotieläintilojen yhteistyötä entistä enemmän. Energianäkökulmasta luomutilan viherlannoitusnurmi olisi erityisen tuottavaa lisäsyötettä lannan joukkoon. Samalla estettäisiin viherlannoituksen ravinteiden huuhtoutuminen talven aikana pois pellosta, kun ravinteet varastoitaisiin mädätevarastoissa. Tästä innovaatiosta hyvä esimerkki on Palopuron agroekologinen malli.

    Tukijärjestelmän keilarataa kiertelevät viljelijät ovat saattaneet huomata, että kotieläintilalle ostettuja epäorgaanisia lannoitteita voi siirtää eläinten ruuansulatuselimistön ja biokaasulaitoksen kautta kasvintuotantotilan luomupelloille. Tässä tilanteessa lannalle muodostuu arvo: kotieläintila voi luopua lannan ravinteista, jos tilalle voidaan ostaa epäorgaanisia ravinteita. Kuitenkin luomukasvinviljelijälle ravinteiden hankinta kotieläintilalta voi tulla edullisemmaksi, kuin vaikkapa liha-luujauhosta valmistetuissa rakeissa.

    Kehittynyt teknologia mahdollistaa uusia tuotteita maatilakokoluokassa

    Teknologian kehitys on ollut viime aikoina nopeaa ja se mahdollistaa uusia asioita. Mainitsemani fosforirikas kuivajae voidaan nykyisen nitraattidirektiivin mukaan varastoida peltoaumaan ympäri vuoden, kunhan vain lannoitteen kuiva-ainepitoisuus on yli 30 %. Vielä kuivemmaksi separoitaessa saadaan kuivikekäyttöön soveltuvaa tuotetta. Tarjolle on tullut teknologiaa, jossa separointi kuivikelaatuiseksi saakka on huomioitu yhtenä biokaasulaitoksen moduulina. Energian lisäksi maatilan biokaasulaitos siis voi tuottaa typpi/fosfori-suhteeltaan tasapainoista nestemäistä lannoitetta, kuiviketta ja suoramyyntikelpoista luomulannoitetta.

    Tilakoot kasvavat, teknologia kehittyy ja tukijärjestelmät huomioivat yhteistyömahdollisuudet entistä paremmin. Alueen eri toimijoiden välinen yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia ja investointitukijärjestelmä taipuu maatilojen yhteisprojekteihin yllättävän joustavasti. Näistä syistä biokaasulaitosten takaisinmaksuajat lyhenevät koko ajan.

    Otahan yhteyttä, niin katsotaan, saadaanko teidän tilanne kohdalla nykyiset takaisinmaksuajan ennätykset rikottua!

    Joona Piirala

    +358 44 268 6066
    joona.piirala(at)envitecpolis.fi