Tutkimus: Tallinpitäjät haluavat helppoja ja kustannustehokkaita lantahuolto- ja energiaratkaisuja

Tuore Helsingin yliopistossa tehty tutkimus alleviivaa sen, kuinka merkittävä haaste lanta tallinpitäjille tällä hetkellä on. Ainakin kausittain lannan ongelmaksi kokee jopa 80 % tallinpitäjistä. Tallin käyttämällä kuivikkeella on keskeinen merkitys sille, kuinka halukkaita eri toimijat olivat vastaanottamaan lantaa energia- tai ravinnekäyttöön. Lannan passiivista lämmöntuottoa pystytään hyödyntämään lämmitykseen myös suoraan talleilla.

Maatalouden ja hevostalouden erkaantumisen jälkeen hevosenlannasta eroon pääseminen on tullut tallinpitäjille haastavammaksi ja merkittäväksi kustannuseräksi, kun käytössä ei ole omia peltoja, jonne lanta voitaisiin levittää. Toisaalta taas lannan ravinteet ja energia on järkevää saada mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön. Tähän tilanteeseen ratkaisuja löytämään on valjastettu Envitecpolis Oy:n toteuttama hallituksen kärkihanke HELMET – hevosenlanta menestystarinoiksi.

HELMET-kärkihankkeen lähtötilannekartoitusta käytettiin aineistona tuoreessa Helsingin yliopistossa valmistuneessa pro gradu -tutkimuksessa Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet toimijoiden silmin. Sen mukaan tallinpitäjistä kaksi kolmasosaa kokee hevosenlannan jatkuvaksi ja jopa 80 % kausittaiseksi ongelmaksi. Tutkimuksen tehneen Jasmin Lehtisen mukaan, tallin hevosten määrä tai hevosten laidunnusaika ei vaikuttanut siihen miten haasteelliseksi lanta koettiin. Sen sijaan lannan varastointimenetelmällä oli merkitystä.

– Tallit, jotka varastoivat hevosenlannan tilapäiseen lantavarastoon, kuten konttiin tai lavalle, kokivat lannan jatkuvaksi ongelmaksi muita talleja yleisemmin. Silloin kun käytössä oli avo- tai katettu lantala, lanta koettiin harvoin ongelmaksi, Jasmin Lehtinen kertoo.

Tällä hetkellä tallinpitäjät toimittivat hevosenlannan pääasiassa peltolevitykseen omille pelloille tai prosessoimattomana hyötykäyttöön. Hevostoimintaa harjoittavista maatiloista vain kolmannes kokikin hevosenlannan ongelmaksi. Kartoituksen toteutusajankohtana vain muutama talli oli valinnut lannan luovuttamisen polttoon.

– Nähtäväksi jää, miten tilanne muuttuu, jos lannanpolton helpommin mahdollistavan lainsäädännön muutos hyväksytään, Jasmin Lehtinen pohtii.

Lainsäädäntö on juuri hyväksytty valtioneuvostossa ja syksyllä se on eduskunnan käsittelyssä.

– Voi olla, että tarjolle tulee uusia palveluntarjoajia nykyisten suurten toimijoiden rinnalle, Lehtinen jatkaa.

Tallin kuivikevalinnalla keskeinen rooli jatkokäsittelyyn

Selvitettäessä eri toimijoiden mielenkiintoa ottaa hevosenlantaa vastaan, keskeiseksi tekijäksi nousi tallien kuivikevalinta. Lantaa polttavat tahot suosivat puu- ja turvepohjaisia kuivikkeita, joilla on hyvä lämpöarvo, biokaasulaitokset olkipohjaisia, joiden kaasuntuotto on hyvää ja maanviljelijät turvetta, joka toimii pelloilla hyvänä maanparannusaineena.

Kun kuivike on pelloille sopiva, valtaosa maatiloista oli kiinnostunut hyödyntämään lantaa pelloillaan, vain 10 % vastanneista ei halunnut ottaa sitä vastaan. Jasmin Lehtisen mukaan tallinpitäjien kannattaakin ehdottomasti ottaa lähialueen maatiloihin yhteyttä ja kysyä heidän mielenkiintoaan hevosenlannan hyödyntämiseen sekä keskustella siitä, vaikuttaako heidän mielenkiintoonsa käytetty kuivike.

– Kuivikkeen vaihtaminen kalliimpaan vaihtoehtoon voi kokonaisratkaisuna ollakin edullisin, jos siten lantahuollolle löytyy edullisempi ratkaisu, Lehtinen nostaa esiin.

Energiaomavaraisuus kiinnostaa talleja

Tallinpitäjät ovat selkeästi kiinnostuneita energiaomavaraisuuden lisäämisestä talleille ja lannan hukkalämmön hyödyntämisestä. Lehtisen mukaan tallit hyötyvät omasta energiantuotannosta.

– Etenkin passiivisen kompostoinnin aikana syntyvän lämmön talteen ottaminen on kustannustehokas vaihtoehto varuste- ja sosiaalitilojen lämmitykseen sekä käyttöveden esilämmitykseen. Muita energiantuotantovaihtoehtoja hevosenlannasta ovat rumpukompostointi, biokaasutus ja poltto. Nämä menetelmät soveltuvat kuitenkin vain isommille talleille tai tallikeskittymille yhteislaitoksiksi, Jasmin Lehtinen toteaa.

HELMET Aluemallinnus etsii parhaat alueelliset lantaratkaisut

Kustannustehokkain ja toimivin lantahuoltoratkaisu on usein useamman toimijan summa. Tarvitaan lannan luovuttaja, vastaanottaja, käsittelijä ja hyödyntäjä, esimerkiksi, talli, lannoitevalmistaja ja viherrakentaja. Osa käsittelymenetelmistä, kuten biokaasulaitos, vaatii suurempia investointeja ja hevosenlannan lisäksi myös muuta raaka-ainetta.

HELMET-kärkihankkeen aluemallinnuksessa lantaratkaisuja tarkastellaan alueellisesti. Mitä biomassoja alueelta löytyy, niin talleilta, maatiloilta kuin elintarviketeollisuudesta, kaupoista ja ruokapalveluista. Miten ne alueellisesti sijoittuvat, minne käsittelyä kannattaa keskittää ja millaiset ratkaisut palvelevat parhaiten kaikkia toimijoita.

– Aluemallinnuksen taustalla on Suomen johtava logistiikan optimointiohjelmisto. Sen avulla pystymme mallintamaan ja kokeilemaan erilaisia ratkaisuja alueen toimijoiden mielenkiinnon mukaan, kertoo HELMET projektineuvojana toimiva Jasmin Lehtinen.

– Ensimmäistä aluemallinnusta viimeistellään Mäntsälässä ja sen lähikunnissa. Siellä etsitään parhaita sijoittamispaikkoja biokaasulaitoksille, mutta yhtä lailla aluemallinnuksen avulla voidaan löytää pieniä, paikallisiakin ratkaisuja. Aluemallinnuksen kartoituksen kautta tallinpitäjä voi löytää lähistöllä olevan maatilan, joka on halukas ottamaan lantaa vastaan, Lehtinen nostaa esiin.

Tällä hetkellä aluemallinnusta toteutetaan Pirkanmaalla ja juuri aloitellaan Varsinais-Suomessa. Mikäli siis haluat päästä hevosenlannasta eroon, käsitellä, myydä tai jalostaa hevosenlantaa, ottaa lantaa tai siitä jalostettuja tuotteita vastaan tai tarjota hevosenlannan kuljetus- tai käsittelypalveluita näillä alueilla, kannattaa käydä täyttämässä omat tiedot ja kertoa mielenkiinto www.aluemallinnus.fi. Myös muiden biomassojen tuottajien, kuten maatilojen, elintarviketeollisuuden, kauppojen ja ruokapalveluiden kannattaa täyttää tiedot syntyvän biomassan määrästä, sillä niillekin voi löytyä kustannustehokkaampi tapa biomassojen käsittelyyn.

– Tietojen täyttäminen ei sido vielä mihinkään, mutta osaamme huomioida mielenkiintosi asian edetessä, Lehtinen painottaa.

Aluemallinnuksen lisäksi HELMET-kärkihanke auttaa ja neuvoo myös yksittäisissä hevosenlannan käsittelyyn, jalostamiseen tai hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä tavoitteenaan konkreettiset, käytännön ratkaisut kustannustehokkaaseen lantahuoltoon ja hevosenlannan hyödyntämiseen.

Lisätietoja:

Jasmin Lehtinen, HELMET projektineuvoja, +358 40 657 3150, jasmin.lehtinen@envitecpolis.fi

www.envitecpolis.fi/helmet

Jasmin Lehtisen blogi aiheesta >>

Tutustu Hevosenlannan hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet toimijoiden silmin -pro gradu tutkimukseen >>