Useassa kunnassa pohditaan parhaillaan, voisiko biokaasulaitos olla järkevä ratkaisu kunnan sähkön ja lämmöntuotannon yhtenä välineenä tai paikallisena liikennepolttoaineena. Asia on voinut nousta esille myös aktiivisten kuntalaisten taholta. Ratkaisussa houkuttaa paikallisuus, kiertotalouden tukeminen sekä mahdolliset uudet työpaikat. Kannattavuuden arviointi ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista.
– Kannattavuuden tarkastelussa on huomioitava kunkin kunnan yksilöllisyys ja tarpeet, kertoo Envitecpolis Oy:n johtava biokaasuasiantuntija Toni Taavitsainen. Tehdessämme toteutettavuusselvityksiä alueellisista biokaasulaitoksista lähdemme liikkeelle alueella olevista biokaasulaitokseen soveltuvista raaka-aineista eli syötteistä, hän jatkaa.
Syötteet ovat sitä raaka-ainetta, josta biokaasulaitoksessa syntyy mädättämällä energiaa. Syötteeksi soveltuu periaatteessa kaikki biomassa eli mätänevä aines. Yleisimpiä syötteitä ovat tuotantoeläinten lanta, biojäte, peltobiomassat kuten nurmi sekä elintarviketeollisuuden sivuvirrat. Osa kunnista haluaa ottaa tarkasteluun mukaan myös yhdyskuntalietteen.
Toinen kannattavuuteen vaikuttava seikka on, miten biokaasutuksen lopputuotteet hyödynnetään. Kaasu voidaan käyttää lämpönä, lämpönä ja sähkönä tai jalostaa liikennebiometaaniksi eli kaasuautojen polttoaineeksi. Lisäksi lopputuotteeksi jää mädätysjäännös, joka on erinomainen lannoite maanviljelykseen. Kuinka hyvin jäännös on käytettävissä lannoitteena, vaikuttaa se, mitä syötteitä laitoksessa käsitellään ja millainen on laitoksessa käytettävä käsittelymenetelmä. Esimerkiksi osa viljelijöistä ei ole halukkaita hyödyntämään jäännöstä, jos laitoksen syötteenä on yhdyskuntalietettä.
– Kannattavuustarkastelussa täytyy huomioida sekä raaka-aineet että lopputuotteet, kohteeseen soveltuvat ja tarvittavat teknologiaratkaisut, toiminnan tarvitsema logistiikka sekä työaika. Näitä palikoita voidaan tapauskohtaisesti pyöritellä eri asentoon ja etsiä kuhunkin kohteeseen kannattavin ratkaisu, summaa Toni Taavitsainen.
– Mikäli biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitysten laskenta ei ole tuttua, jää joku näistä elementeistä helposti huomioimatta ja kannattavuus ei vastaa todellisuutta, jatkaa Taavitsainen.
Esimerkiksi tankkaustoiminnan yhteydessä on hyvä arvioida olemassa olevat ja potentiaalit markkinat. Onko tankkaajia heti kaikelle syntyvälle kaasulle? Voisiko kunta edesauttaa markkinoita? Kannattavuus kunnalle voi rakentua myös esimerkiksi kunnan oman autokannan vaihtamisella kaasuautoiksi, jolloin autojen käyttökustannukset pienenevät ja syntyvälle biometaanille saadaan ensimarkkinat.
Nyt kannattavuustarkasteluja tehdään kunnissa kiihtyvällä tahdilla, niin yksittäisen maatilan tai maatilojen yhteisenä ratkaisuna lannan käsittelyyn kuin energiayhtiön tai kunnan toimesta laajempana kokonaisuutena. Yksin Envitecpoliksella tarkastelussa on noin 100 eri kohdetta. Asia siis kiinnostaa ja teknologian kehittyessä sekä kaasuautojen tankkausmarkkinoiden kasvaessa kannattavuus laitoksille on helpompi saavuttaa. Eletään yhtä kulminaatiopistettä, jossa voi käydä niin, että nopeat syövät hitaat ja ehtivät saada parhaat laitosten paikat.
Lisätietoja:
Hannu Karhunen, biokaasupalvelut, Envitecpolis Oy p. 040 742 5738, hannu.karhunen(at)envitecpolis.fi