• 26.10.2018
    Maatilan biokaasulaitoksen avajaiset Vimpelissä 1.11.
  • 10.10.2018
    Maatilan Voitto vastaa asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin
  • 19.09.2018
    EnvitecKuokka #3 kuuluu itseoikeutetusti Markku Sinkkoselle
  • 13.08.2018
    Itikan tila päätti siirtyä luomutuotantoon - varmuuden päätökselle antoi Maatilan Voitto
  • 09.08.2018
    EnvitecKuokka #9 rahoittajan yhteyshenkilöllemme
  • 01.08.2018
    10 vuotias Envitecpolis tarjoaa 10 asiakkaalle 10 % alennusta
  • 29.06.2018
    EnvitecHELMET Blogi - Energiaomavaraisuus ja kustannustehokkaat lantahuoltoratkaisut kiinnostavat tallinpitäjiä
  • 20.06.2018
    Biokaasumyyntiin vahvistusta tuo harjoittelun kautta työntekijäksemme siirtynyt Elena Suomela
  • 04.06.2018
    Envitecpolis mukana Kiertääkö hyvä kauttasi -kampanjassa
  • 28.05.2018
    EnvitecKuokka #8 Maa- ja metsätalousministeriölle
  • 28.05.2018
    EnvitecKuokka #7 annettiin Huutolan Tilan isännälle Markus Moilaselle
  • 28.03.2018
    EnvitecKuokka #6 E-Farmin isälle ja isännälle Antti Sarvelalle
  • 14.03.2018
    Envitecpolis ajaa kaasuautoilla
  • 15.02.2018
    EnvitecTuotto Blogi - ”Maatilan Voitto löytää maatilan kannattavuuden mustat aukot”
  • 14.02.2018
    Biokaasu kiinnostaa kuntia yhä enemmän
  • 26.01.2018
    EnvitecKuokka #5 Pekka Hynniselle
  • 19.12.2017
    EnvitecKuokka #4 Marko Kiemalle
  • 15.12.2017
    Envitecpolis ottaa käyttöön kaasuautot
  • 15.12.2017
    Toteuttamallamme materiaalikatselmuksella apua hävikin vähentämiseen Elonen Leipomo Oy:lle
  • 23.11.2017
    Lisää biokaasuosaamista taloon tuonut Joona Piirala: Maatilojen yhteistyöllä biokaasulaitoksen ravinteet tehokkaasti käyttöön
  • 08.11.2017
    Maatilan Voitto tulee tarpeeseen
  • 17.10.2017
    EnvitecKuokka #2 Kari Pehkoselle
  • 11.10.2017
    Biokaasulaitosinvestoinnin eteenpäin vieminen yhä helpommaksi Asiakkaalle
  • 11.09.2017
    "Materiaalikatselmus on tulevaisuuden valtavirtaa"
  • 07.09.2017
    Toimitusjohtajamme Mika: En suostunut antamaan periksi
  • 29.08.2017
    EnvitecHelmet Blogi - Rennolla otteella vakavan haasteen kimppuun
  • 27.08.2017
    Reijo Keräselle kunniapalkinto EnvitecKuokka ja Suomi100-kuusen istutus juhlavuotemme avauksessa
  • 21.08.2017
    Envitecpolis jakaa hyvää Superjymyn kanssa
  • 03.07.2017
    Uusi osaajamme Sanna Tarkiainen: Envitecpoliksella kysyntä ja tarjonta kohtaavat
  • 20.06.2017
    EnvitecBoost Blogi - Materiaalikatselmus työkaluna materiaalitehokkuuteen
  • 15.05.2017
    Materiaalikatselmus ilman riskiä - Elintarvikepäivän kampanja!
  • 05.05.2017
    Envitecpolis ja SuperJymy – samalla sykkeellä tavoitteita kohti
  • 05.04.2017
    Maanosaaja Blogi - Voiko maatilalla laskea kustannuksia?
  • 24.03.2017
    HELMET radiojuttusarja alkaa 24.3. klo 14.15. Muista kuunnella!
  • 24.02.2017
    Uusi projektineuvojamme Jasmin Lehtinen: Hallituksen kärkihanke HELMET - ratkaisuja tallien lantahuoltoon
  • 13.02.2017
    EnvitecBoost Blogi - Materiaalikatselmuksella säästöjä ja kilpailukykyä
  • 07.02.2017
    Oy Soya Ab:n materiaalikatselmuksella taloudelliset hyödyt noin 5 % liikevaihdosta / vuosi
  • 31.01.2017
    Uusi asiantuntijamme Kati Oikarinen: Materiaalikatselmus avasi uuden maailman
  • 28.01.2017
    Materiaalikatselmuksella löytyy piileviä kuluja
  • 27.01.2017
    Biokaasulaitoksen investointitukeen positiivinen muutos
  • 26.01.2017
    EnergiaRäätäli Blogi - Biokaasuinvestoinnit imussa
  • 22.12.2016
    HELMET Pirtti -tilaisuus Jyväskylässä 24.1.2017
  • 22.12.2016
    HELMET Lähtötietokartoitus onnistui mainiosti
  • 18.11.2016
    Envitecpolis mukana suunnittelemassa biokaasulaitosta Palopuron symbioosissa
  • 25.10.2016
    Uusi digiasiantuntijamme Mari Niskanen: Digitehokas yritys luo uutta ja vähentää joutavaa
  • 05.10.2016
    Hallituksen kärkihanke HELMET lähti vauhdikkaasti liikkeelle
  • 28.09.2016
    E-farmille® kansainvälistä huomiota
  • 15.09.2016
    Leijona Catering Oy hyvin tyytyväinen toteuttamaamme materiaalikatselmukseen: ”Tulokset ylittivät odotuksemme”
  • 13.09.2016
    Toteuttamassamme Oy Soya Ab:n materiaalikatselmuksessa myös biokaasutarkastelu
  • 31.08.2016
    Yhdessä parempia – SuperJymyn kanssa viemme JymyHyvää kainuulaisvauvoille
  • 19.08.2016
    Envitecpolis Oy toteuttamaan Sipilän hallituksen kärkihanketta
  • 16.08.2016
    Osaamisemme vahvistuu kahdella henkilöllä
  • EnvitecHELMET Blogi – Energiaomavaraisuus ja kustannustehokkaat lantahuoltoratkaisut kiinnostavat tallinpitäjiä

    29.06.2018

     

    Agronomina on helppo hymyillä, sillä opiskelut on saatu päätökseen ja loppurutistuksena graduni aiheesta Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet toimijoiden silmin on valmis. Graduni aineistona käytin HELMET Lähtötietokyselyä. Alla olevaan blogiin olen kiteyttänyt olennaisimmat havaintoni.

    EnvitecHELMET Blogi


    Jasmin Lehtinen

    Energiaomavaraisuus ja kustannustehokkaat lantahuoltoratkaisut kiinnostavat tallinpitäjiä

    Suomessa hevostalleilla syntyy laskennallisesti lantaa noin 3253 m³ päivittäin. Tämä ravinne- ja energiapitoinen tuotos tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tällä hetkellä lanta menee pääosin tallinpitäjien omille pelloille tai prosessoimattomana hyötykäyttöön. Osa tallinpitäjistä toimittaa sen poltto-, kompostointi- tai biokaasulaitokseen. Hevosenlanta koettaan kuitenkin useilla talleilla ongelmana, vaikka se saataisiinkin sijoitettua omille pelloille tai muualle hyötykäyttöön.

    Hevosenlannan kokemiseksi ongelmana vaikuttavat monet eri tekijät. Esille nousivat tietyn tyyppiset tallit, joille lanta tuottaa haasteita ympärivuotisesti. Ympärivuotisena ongelmana lanta koettaan etenkin Uudellamaalla ja Keski-Suomessa sijaitsevilla pienillä, alle kymmenen hevosen talleilla, joilla on käytössään useampi kuin yksi kuivikemateriaali ja lanta varastoidaan tilapäisessä lantavarastossa tai käytössä on samanaikaisesti useampi eri varastointitapa. Lanta koettiin harvemmin ongelmana maatilojen yhteydessä olevilla talleilla tai talleilla, joilla on käytössään katettu- tai avolantala.

    Hevosenlantaa vastaanottavat tahot kuten maanviljelijät, energiatuotanto, jätehuolto ja lannoitevalmisteiden valmistajat/viherrakentajat ovat valmiita vastaanottamaan hevosenlantaa toimintaansa. Esimerkiksi tutkimukseeni vastanneista maanviljelijöistä ainoastaan 8,5 % ei ollut kiinnostunut hyödyntämään prosessoimatonta hevosenlantaa toiminnassaan.

    Kuivikkeella on väliä!

    Kuivikkeella on väliä niin tallinpitäjän, tallissa vierailevien henkilöiden sekä hevosen terveyden ja hyvinvoinnin, mutta myös lantalasta pois saamisen ja jatkojalostuksen kannalta. Kuivikkeiden ominaisuuksia tarkastellaan monesti tallinpitäjän toimesta, kun pohditaan mikä kuivikemateriaali sopisi tallille parhaiten. Monesti päätöksenteossa jää huomioimatta lannan hyödyntämisen kannalta hyvät ominaisuudet. Nämä ominaisuudet ovat puolestaan juuri ne, mitä lannan jatkojalostaja tarkkailee ja minkä pohjalta hän tekee päätöksensä ottaa tietyllä kuivikemateriaalilla kuivitettua hevosenlantaa käyttöönsä.

    Kuivikkeiden vastaanottohalukkuudessa on eroja eri toimijoiden välillä. Maanviljelijät ovat pääsääntöisesti valmiita vastaanottamaan hyvin maatuvia kuivikemateriaaleja, kuten turvetta ja olkea, mutta myös uudemmat kuivikemateriaalit (ruokohelpipelletti, hamppu, pellava, järviruoko) kiinnostavat heitä. Energiantuotannossa puolestaan otetaan vastaan mieluiten puupohjaisia kuivikkeita ja turvetta, joilla on muun muassa polton kannalta hyvät ominaisuudet. Jätehuollon edustajat ovat valmiita hyödyntämään pääsääntöisesti turvetta, mutta myös kutteri- ja sahanpuru sekä olkipohjaiset kuivikkeet kelpaavat. Olkipohjaiset kuivikkeet olivat myös biokaasuntuottajien suosiossa, mikä johtunee oljen hyvästä metaanintuottopotentiaalista.

    Tallinpitäjiä kiinnostavat tallin energiaratkaisut

    Tallinpitäjiä kiinnostavat hevosenlannan jatkokäsittelymuodoista eniten lantahuoltopalvelut, josta lanta ohjautuu polttoon, sekä lantavarastossa syntyvän hukkalämmön talteenotto. Tallinpitäjät ovat selkeästi kiinnostuneita energiaomavaraisuuden lisäämisestä talleille.

    ” Olisin erityisen kiinnostunut sellaisista ratkaisuista, jotka olisivat suhteellisen yksinkertaisia toteuttaa, edistäisivät tilan energiaomavaraisuutta sekä vähentäisivät kustannuksia”

    Tallit hyötyvät omasta energiantuotannosta. Etenkin passiivisen kompostoinnin aikana syntyvän lämmön talteen ottaminen on kustannustehokas vaihtoehto varuste- ja sosiaalitilojen lämmitykseen sekä käyttöveden esilämmitykseen. Muita energiantuotantovaihtoehtoja hevosenlannasta ovat rumpukompostointi, biokaasutus ja poltto. Nämä menetelmät soveltuvat kuitenkin vain isommille talleille tai tallikeskittymille yhteislaitoksiksi.

    Mitä tallinpitäjän kannattaa tehdä?

    Suosittelen talleille kiinteän lantalan käyttöönottoa sekä pitkäaikaisia sopimuksia lantaa vastaanottavan tahon kanssa. Tallinpitäjien olisi hyvä myös pysähtyä pohtimaan ja kokeilla eri kuivikevaihtoehtojen soveltuvuutta omalle tallilleen. Kannatan ehdottomasti keskustelun avaamista lähialueen toimijoiden kanssa heidän halukkuudestaan vastaanottaa lantaa. Keskustelun kautta saat selville, mitkä ovat niitä ratkaisevia tekijöitä, jotka vaikuttavat tallisi lähistöllä olevien toimijoiden halukkuuteen vastaanottaa hevosenlantaa. Esimerkiksi ottaisiko maanviljelijä lannat vastaan, jos tallilla käytettävä kuivikemateriaali vaihdettaisiin?

    Monet tallinpitäjät perustelevat kuivikevalintaansa kustannussäästöillä, eivätkä siksi ole halukkaita vaihtamaan kuivikettaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kuiviketta vaihtamalla voi saada toimivamman lantahuollon ja säästää sitä kautta kustannuksissa. Kalliimpi kuivikevaihtoehto voikin kokonaisuutta tarkasteltaessa osoittautua edullisemmaksi ratkaisuksi. Kuivikkeen valinnassa tulee kuitenkin aina muistaa ensisijaisesti hevosten ja tallissa asioivien ihmisten terveys.

    HELMET tarjoaa neuvontaa lanta-asioissa, joten jos sinulla on ongelmia hevosenlannan kanssa, älä suotta epäröi. Ota yhteyttä, niin laitetaan sinunkin tallisi lantahuolto kuntoon!

    Jasmin Lehtinen

    Tutustu Helsingin yliopistossa tehtyyn pro gradu -tutkimukseen Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet toimijoiden silmin >>