• 13.11.2019
    Envitecpolis toteuttaa Arlan Climat Check -ilmastokartoitukset Suomessa
  • 13.11.2019
    Ruoan ympärillä käydyssä keskustelussa on unohdettu yksi keskeinen asia – miksi me syömme
  • 17.10.2019
    Envitecpolis toteutti hiililaskennan Atrian nautatilalle
  • 01.10.2019
    Envitecpolis asiantuntijajäseneksi kansallista biokaasuohjelmaa valmistelevaan työryhmään
  • 18.06.2019
    Hiililaskenta tuli elintarvikekenttään ryminällä
  • 05.06.2019
    Toimitusjohtajastamme Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n hallituksen puheenjohtaja
  • 18.04.2019
    Envitecpolis yhteistyöhön MELAn kanssa
  • 05.04.2019
    Maatilan hiililaskenta työkaluksi hiilipäästöjen vähentämiseen
  • 24.03.2019
    Maatilan Voitolla Kautian tilalle uusia työkaluja tilan kehittämiseen
  • 18.02.2019
    Envitecpolis ja MTK yhteistyöhön
  • 22.01.2019
    Maatilan Voitto saa tiimiinsä maatalouden ja maatalousekonomian osaamista
  • 10.01.2019
    F.K. Trube Oy:lle materiaalikatselmuksemme oli koko talon juttu
  • 20.12.2018
    Hallituksen kärkihanke HELMET – Hevosenlanta menestystarinoiksi jalostui Envitecpolis Oy:n palveluiksi
  • 19.12.2018
    EnvitecBoost® Materiaalikatselmus laski Jussi -linjan hävikille hintalapun
  • 10.12.2018
    EnvitecKuokka #10 luovutettiin Sonkajärven kunnalle
  • 07.12.2018
    Joko ratkaisut hevosenlannan hyödyntämiseen on löydetty?
  • 26.10.2018
    Maatilan biokaasulaitoksen avajaiset Vimpelissä 1.11.
  • 10.10.2018
    Maatilan Voitto vastaa asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin
  • 19.09.2018
    EnvitecKuokka #3 kuuluu itseoikeutetusti Markku Sinkkoselle
  • 13.08.2018
    Itikan tila päätti siirtyä luomutuotantoon - varmuuden päätökselle antoi Maatilan Voitto
  • 09.08.2018
    EnvitecKuokka #9 rahoittajan yhteyshenkilöllemme
  • 01.08.2018
    10 vuotias Envitecpolis tarjoaa 10 asiakkaalle 10 % alennusta
  • 29.06.2018
    EnvitecHELMET Blogi - Energiaomavaraisuus ja kustannustehokkaat lantahuoltoratkaisut kiinnostavat tallinpitäjiä
  • 20.06.2018
    Biokaasumyyntiin vahvistusta tuo harjoittelun kautta työntekijäksemme siirtynyt Elena Suomela
  • 04.06.2018
    Envitecpolis mukana Kiertääkö hyvä kauttasi -kampanjassa
  • 28.05.2018
    EnvitecKuokka #8 Maa- ja metsätalousministeriölle
  • 28.05.2018
    EnvitecKuokka #7 annettiin Huutolan Tilan isännälle Markus Moilaselle
  • 28.03.2018
    EnvitecKuokka #6 E-Farmin isälle ja isännälle Antti Sarvelalle
  • 14.03.2018
    Envitecpolis ajaa kaasuautoilla
  • 15.02.2018
    EnvitecTuotto Blogi - ”Maatilan Voitto löytää maatilan kannattavuuden mustat aukot”
  • 14.02.2018
    Biokaasu kiinnostaa kuntia yhä enemmän
  • 26.01.2018
    EnvitecKuokka #5 Pekka Hynniselle
  • 19.12.2017
    EnvitecKuokka #4 Marko Kiemalle
  • 15.12.2017
    Envitecpolis ottaa käyttöön kaasuautot
  • 15.12.2017
    Toteuttamallamme materiaalikatselmuksella apua hävikin vähentämiseen Elonen Leipomo Oy:lle
  • 23.11.2017
    Lisää biokaasuosaamista taloon tuonut Joona Piirala: Maatilojen yhteistyöllä biokaasulaitoksen ravinteet tehokkaasti käyttöön
  • 08.11.2017
    Maatilan Voitto tulee tarpeeseen
  • 17.10.2017
    EnvitecKuokka #2 Kari Pehkoselle
  • 11.10.2017
    Biokaasulaitosinvestoinnin eteenpäin vieminen yhä helpommaksi Asiakkaalle
  • 11.09.2017
    "Materiaalikatselmus on tulevaisuuden valtavirtaa"
  • 07.09.2017
    Toimitusjohtajamme Mika: En suostunut antamaan periksi
  • 29.08.2017
    EnvitecHelmet Blogi - Rennolla otteella vakavan haasteen kimppuun
  • 27.08.2017
    Reijo Keräselle kunniapalkinto EnvitecKuokka ja Suomi100-kuusen istutus juhlavuotemme avauksessa
  • 21.08.2017
    Envitecpolis jakaa hyvää Superjymyn kanssa
  • 03.07.2017
    Uusi osaajamme Sanna Tarkiainen: Envitecpoliksella kysyntä ja tarjonta kohtaavat
  • 20.06.2017
    EnvitecBoost Blogi - Materiaalikatselmus työkaluna materiaalitehokkuuteen
  • 15.05.2017
    Materiaalikatselmus ilman riskiä - Elintarvikepäivän kampanja!
  • 05.05.2017
    Envitecpolis ja SuperJymy – samalla sykkeellä tavoitteita kohti
  • 05.04.2017
    Maanosaaja Blogi - Voiko maatilalla laskea kustannuksia?
  • 24.03.2017
    HELMET radiojuttusarja alkaa 24.3. klo 14.15. Muista kuunnella!
  • 24.02.2017
    Uusi projektineuvojamme Jasmin Lehtinen: Hallituksen kärkihanke HELMET - ratkaisuja tallien lantahuoltoon
  • 13.02.2017
    EnvitecBoost Blogi - Materiaalikatselmuksella säästöjä ja kilpailukykyä
  • 07.02.2017
    Oy Soya Ab:n materiaalikatselmuksella taloudelliset hyödyt noin 5 % liikevaihdosta / vuosi
  • 31.01.2017
    Uusi asiantuntijamme Kati Oikarinen: Materiaalikatselmus avasi uuden maailman
  • 28.01.2017
    Materiaalikatselmuksella löytyy piileviä kuluja
  • 27.01.2017
    Biokaasulaitoksen investointitukeen positiivinen muutos
  • 26.01.2017
    EnergiaRäätäli Blogi - Biokaasuinvestoinnit imussa
  • 22.12.2016
    HELMET Pirtti -tilaisuus Jyväskylässä 24.1.2017
  • 22.12.2016
    HELMET Lähtötietokartoitus onnistui mainiosti
  • 18.11.2016
    Envitecpolis mukana suunnittelemassa biokaasulaitosta Palopuron symbioosissa
  • 25.10.2016
    Uusi digiasiantuntijamme Mari Niskanen: Digitehokas yritys luo uutta ja vähentää joutavaa
  • 05.10.2016
    Hallituksen kärkihanke HELMET lähti vauhdikkaasti liikkeelle
  • 28.09.2016
    E-farmille® kansainvälistä huomiota
  • 15.09.2016
    Leijona Catering Oy hyvin tyytyväinen toteuttamaamme materiaalikatselmukseen: ”Tulokset ylittivät odotuksemme”
  • 13.09.2016
    Toteuttamassamme Oy Soya Ab:n materiaalikatselmuksessa myös biokaasutarkastelu
  • 31.08.2016
    Yhdessä parempia – SuperJymyn kanssa viemme JymyHyvää kainuulaisvauvoille
  • 19.08.2016
    Envitecpolis Oy toteuttamaan Sipilän hallituksen kärkihanketta
  • 16.08.2016
    Osaamisemme vahvistuu kahdella henkilöllä
  • Ruoan ympärillä käydyssä keskustelussa on unohdettu yksi keskeinen asia – miksi me syömme

    13.11.2019

    Tällä hetkellä ruoan hiilipäästöt herättävät voimakkaita tunteita, keskustelu on kiivasta ja perustelut tiukkoja. Tässä keskustelussa on kuitenkin jäänyt vähäiselle huomiolle kaikkein tärkein seikka. Se, miksi me syömme. Syömisen perimmäinen tarkoitushan on, että saamme kaikki tarvitsemamme ravintoaineet. Sen vuoksi ruokaa ja syömistä ei pitäisikään tarkastella ilman tämän huomioimista.

    Yksittäistä ruoka-ainetta ei voi poistaa ruokavaliosta ilman, että sen tilalle tulee jotain muuta. Tämän voi tehdä tietoisesti suunnitellen, siten, että tilalle tulevista ruoka-aineista saadaan pois jäävät ravintoaineet. Tai tiedostamatta – energiansaantimmehan säilyy suhteellisen vakiona. Tällöin tilanne voi keikahtaa pieleen. Hiilipäästöjen kannalta, jos esimerkiksi pois jätetty maito korvaantuu suuremmalla määrällä lihakastiketta, tai ravitsemuksen kannalta, jos syntyneen energiavajeen täyttävät herkut.

    Hiilikeskustelussa huomiota myös ruoka-aineiden hiilipäästöihin ravintoaineiden saantiin verrattuna

    Hiilikeskustelussa olisi syytä kääntää tarkastelua siihen, millaisia eri ruoka-aineiden hiilipäästöt ovat vertailtaessa niiden ravintoainesisältöä. Tähän pureuduimme uudessa Arla Oy:lle tekemässämme selvityksessä. Siinä ruoka-aineiden ravintoainepitoisuuksia verrattiin suomalaisten ravitsemussuositusten ravintoainetiheyssuositukseen. Ruoka-aineita tarkasteltiin sekä 1 000 kcal:ia että 100 grammaa kohden. Näin toimittiin sen vuoksi, että ruoka-aineet, joiden energiapitoisuus on matala, hyötyivät selkeästi 1 000 kcal:ia kohden olleesta tarkastelusta (eli kolmeen kiloon porkkanoita ”mahtuu” helpommin myös paljon vitamiineja ja kivennäisaineita kuin 300 grammaan juustoa).

    Kuva 1. Ero 1 000 kcal ja 100 g tarkastelun välillä.

    Mistä ruoka-aineista saamme ravintoaineet pienimmällä hiilikuormalla? Tätä tarkasteltiin selvityksessä laskemalla ensin jokaiselle ruoka-aineelle ravintotiheyspisteet. Ne saatiin 1000 kcal kohden huomioimalla ne ravintoaineet, joiden saanti ylitti ravintotiheyssuosituksen ja 100 grammaa kohden ne, jotka ylittivät 15 % ravintotiheyssuosituksesta.  Näiden ravintoaineiden osalta laskettiin, kuinka monta prosenttia yli suosituksen saanti on. Ravintoainetiheyspisteet saatiin laskemalla nämä prosenttimäärät yhteen jokaisen ruoka-aineen osalta. Lopulliset vertailuluvut saatiin jakamalla ruoka-aineen hiilipäästöt ravintoainetiheyspisteillä.

    Kuva 2. CO2-ravintoainetiheysindeksin laskeminen.

    Lopputulos oli mielenkiintoinen. Kun tarkastelukulma muuttui ruoka-aineen hiilipäästöistä hiilipäästöihin ravintoaineiden saantiin verrattuna, kokonaisuus näytti hieman toiselta kuin hiilikeskustelussa yleensä. 1 000 kcal kohden tarkasteltaessa esiin nousivat odotetusti kasvikset ja hedelmät, mutta pienimmät hiilipäästöt olivatkin kananmunalla, kalalla ja soijalla. Kasvisten ja hedelmien kanssa samalla tasolla olivat maito, soijajuoma ja ruisleipä.

    Kuva 3. Kuinka paljon hiilipäästöjä syntyy ravintoaineiden saantiin verrattuna? Tarkasteltuna 1000 kcal kohti.

    Kun katsantokanta käännettiin 100 gramman annokseen, kasvisten ylivoima heikkeni. Esille nousivat perinteiset suomalaiset ruoka-aineet; peruna, maito, ruisleipä, kananmuna ja kala sekä uudempi tuttavuus soija. Huomioitavaa on, että myös liha, etenkin broileri ja sianliha pärjäävät tässä tarkastelussa hyvin. Heikoimmin tässä tarkastelussa pärjää riisi, jonka ravintoainesisältö on vähäinen ja viljelystä johtuvat hiilipäästöt muihin viljoihin nähden suuret.

    Kuva 4. Kuinka paljon hiilipäästöjä syntyy ravintoaineiden saantiin verrattuna? Tarkasteltuna 100 g kohti.

    Täysipainoinen ruokavalio syntyy eri ruoka-aineiden kokonaisuudesta

    Kun tarkastellaan ruoka-aineiden hiilipäästöjä ja ravintoainesisältöä, on syytä huomioida ravintoaineiden määrän lisäksi myös niiden monipuolisuus eli se, että eri ruoka-aineista saamme eri ravintoaineita. Tästä selkein esimerkki tässä tarkastelussa on porkkana, jonka hurjan karotenoidipitoisuuden (A-vitamiinin esiaste) vuoksi sen hiilipäästöt ravintoaineiden saantiin verrattuna näyttävät erinomaisilta, mutta muiden kuin karotenoidien saanti on vähäisempää. Sen sijaan maidosta, kananmunasta, ruisleivästä, soijasta ja lihasta saadaan paljon ja monipuolisesti erilaisia ravintoaineita, jolloin niiden hiilipäästöt ovat pienet sekä ravintoaineiden määrään että monipuolisuuteen verrattuna.

    Kuva 5. 100 g – Ravintoainetiheys ja CO2-ravintoainetiheysindeksi.

    Toki tarkastelua voidaan tehdä myös yksittäisen ravintoaineen kautta. Mistä ruoka-aineista saamme tietyn ravintoaineen pienimmällä hiilikuormalla? Samalla huomioiden, minkälaista ruoan käyttömäärää se vaatii. Esimerkiksi kaalista kyllä saamme päivittäisen kalsiumin tarpeemme pienemmillä hiilipäästöillä kuin maidosta, mutta kolmen ja puolen maitolasin sijasta meidän tulisi syödä päivittäin puolitoista keräkaalia.

    Yksi ruoka-aine ei tee ruokavaliosta hyvää tai huonoa – kokonaisuus ratkaisee

    Yhtälö on siis monimutkainen eikä siinä voi oikoa. On huomioitava mitä ravintoaineita tarvitsemme, mistä ruoka-aineista niitä saadaan ja kuinka paljon, mitkä ovat kyseisten ruoka-aineiden hiilipäästöt ja millaisen kokonaisuuden niistä rakennamme. Hiilipäästöjä syntyy väistämättä ruoan tuotannossa. Sillä on merkitystä mitä syömme. On kuitenkin tärkeää pysähtyä katsomaan kokonaisuutta. Hiilipäästöjen vähentymisen ei pidä tapahtua terveytemme kustannuksella. Ensimmäinen asia molempien, sekä terveyden että hiilipäästöjen osalta on syömisen muuttaminen suomalaisten ruokavaliosuositusten mukaisiksi. Enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja, enemmän viljatuotteita ja kalaa, vähemmän lihaa ja hieman enemmän maitoa, mutta vähemmän juustoa. Jo tällä muutoksella syömisen hiilipäästöt pienenevät tekemämme selvityksen mukaan merkittävästi.

    Siksipä onkin tärkeä muistaa, että kuten ei terveydenkään osalta – myöskään hiilipäästöjen osalta ruokavaliossa ei pidä takertua yksittäiseen ruoka-aineeseen. Se ei tee ruokavaliosta hyvää tai huonoa, vaan kokonaisuus ratkaisee. Ruokavalion voi rakentaa monella eri tavalla. Jokainen meistä voi kohdallaan miettiä, mistä on valmis luopumaan ja minkä haluaa ehdottomasti säilyttää. Jos haluaa pitää kiinni ruoka-aineesta, joka kuormittaa ympäristöä enemmän, entä jos sen käyttömäärää tai käyttötiheyttä pienentää? Entä jos toisessa kohdassa etsii vähiten kuormittavat vaihtoehdot?

    Ja on myös hyvä muistaa, että syöminen on vain yksi osa mahdollisuuksistamme vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeemme. Syömisen osuus kokonaishiilipäästöistämme on noin 20 %, lopun muodostavat asuminen, liikenne ja matkailu sekä kulutus. Jokainen meistä rakentaa oman kokonaisuutensa.

    Senja Arffman

    TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
    Asiantuntija, hiililaskenta, Envitecpolis Oy

    Kirjoittaja on Envitecpolis Oy:n hiililaskennan asiantuntija. Hän on koulutukseltaan Terveystieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti, ja aikaisemmassa työelämässään tehnyt monipuolisesti työtä myös ruokavalio-ohjauksen parissa. Työntoteuttamiseen on osallistunut EnvitecTiimin lisäksi Itä-Suomen yliopistosta juuri Terveystieteiden maisteriksi valmistuva Hany Ahmed. Tutkinnon suuntaavina opintoina hän on suorittanut sekä ravitsemusterapia- että elintarvikeopintokokonaisuudet.