• 18.06.2021
    Hiilijalanjäljen selvittäminen tuo työkaluja niin toiminnan kehittämiseen kuin vastuullisuusviestintään
  • 21.05.2021
    Aurinkosähköinvestoinnin yksikkökustannushinta muuttuu
  • 20.05.2021
    Kohti kesää -kampanja!
  • 18.05.2021
    Maatilan Voitto - Yhdistää tuotannon ja talouden jakaen tilan tuotot ja kulut tilan toimintoihin ja tuotteisiin
  • 23.04.2021
    Toimitusjohtajamme jatkaa Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n puheenjohtajana
  • 24.02.2021
    Aurinkoa maatilalle - Onko nyt hyvä hetki investoida aurinkoenergiaan?
  • 25.11.2020
    Ruoka, kasvihuonekaasupäästöt ja ravintoaineiden saanti
  • 18.09.2020
    EnvitecTiimi vahvistui uusilla osaajilla
  • 17.04.2020
    Kohti kesää -kampanjalla etua EnvitecAurinko-palveluistamme
  • 17.04.2020
    Aurinkosähkö tehokkaammin hyötykäyttöön maatiloilla
  • 13.11.2019
    Envitecpolis toteuttaa Arlan Climat Check -ilmastokartoitukset Suomessa
  • 13.11.2019
    Ruoan ympärillä käydyssä keskustelussa on unohdettu yksi keskeinen asia – miksi me syömme
  • 17.10.2019
    Envitecpolis toteutti hiililaskennan Atrian nautatilalle
  • 01.10.2019
    Envitecpolis asiantuntijajäseneksi kansallista biokaasuohjelmaa valmistelevaan työryhmään
  • 18.06.2019
    Hiililaskenta tuli elintarvikekenttään ryminällä
  • 05.06.2019
    Toimitusjohtajastamme Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n hallituksen puheenjohtaja
  • 18.04.2019
    Envitecpolis yhteistyöhön MELAn kanssa
  • 05.04.2019
    Maatilan hiililaskenta työkaluksi hiilipäästöjen vähentämiseen
  • 24.03.2019
    Maatilan Voitolla Kautian tilalle uusia työkaluja tilan kehittämiseen
  • 18.02.2019
    Envitecpolis ja MTK yhteistyöhön
  • 22.01.2019
    Maatilan Voitto saa tiimiinsä maatalouden ja maatalousekonomian osaamista
  • 10.01.2019
    F.K. Trube Oy:lle materiaalikatselmuksemme oli koko talon juttu
  • 20.12.2018
    Hallituksen kärkihanke HELMET – Hevosenlanta menestystarinoiksi jalostui Envitecpolis Oy:n palveluiksi
  • 19.12.2018
    EnvitecBoost® Materiaalikatselmus laski Jussi -linjan hävikille hintalapun
  • 10.12.2018
    EnvitecKuokka #10 luovutettiin Sonkajärven kunnalle
  • 07.12.2018
    Joko ratkaisut hevosenlannan hyödyntämiseen on löydetty?
  • 26.10.2018
    Maatilan biokaasulaitoksen avajaiset Vimpelissä 1.11.
  • 10.10.2018
    Maatilan Voitto vastaa asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin
  • 19.09.2018
    EnvitecKuokka #3 kuuluu itseoikeutetusti Markku Sinkkoselle
  • 13.08.2018
    Itikan tila päätti siirtyä luomutuotantoon - varmuuden päätökselle antoi Maatilan Voitto
  • 09.08.2018
    EnvitecKuokka #9 rahoittajan yhteyshenkilöllemme
  • 01.08.2018
    10 vuotias Envitecpolis tarjoaa 10 asiakkaalle 10 % alennusta
  • 29.06.2018
    EnvitecHELMET Blogi - Energiaomavaraisuus ja kustannustehokkaat lantahuoltoratkaisut kiinnostavat tallinpitäjiä
  • 20.06.2018
    Biokaasumyyntiin vahvistusta tuo harjoittelun kautta työntekijäksemme siirtynyt Elena Suomela
  • 04.06.2018
    Envitecpolis mukana Kiertääkö hyvä kauttasi -kampanjassa
  • 28.05.2018
    EnvitecKuokka #8 Maa- ja metsätalousministeriölle
  • 28.05.2018
    EnvitecKuokka #7 annettiin Huutolan Tilan isännälle Markus Moilaselle
  • 28.03.2018
    EnvitecKuokka #6 E-Farmin isälle ja isännälle Antti Sarvelalle
  • 14.03.2018
    Envitecpolis ajaa kaasuautoilla
  • 15.02.2018
    EnvitecTuotto Blogi - ”Maatilan Voitto löytää maatilan kannattavuuden mustat aukot”
  • 14.02.2018
    Biokaasu kiinnostaa kuntia yhä enemmän
  • 26.01.2018
    EnvitecKuokka #5 Pekka Hynniselle
  • 19.12.2017
    EnvitecKuokka #4 Marko Kiemalle
  • 15.12.2017
    Envitecpolis ottaa käyttöön kaasuautot
  • 15.12.2017
    Toteuttamallamme materiaalikatselmuksella apua hävikin vähentämiseen Elonen Leipomo Oy:lle
  • 23.11.2017
    Lisää biokaasuosaamista taloon tuonut Joona Piirala: Maatilojen yhteistyöllä biokaasulaitoksen ravinteet tehokkaasti käyttöön
  • 08.11.2017
    Maatilan Voitto tulee tarpeeseen
  • 17.10.2017
    EnvitecKuokka #2 Kari Pehkoselle
  • 11.10.2017
    Biokaasulaitosinvestoinnin eteenpäin vieminen yhä helpommaksi Asiakkaalle
  • 11.09.2017
    "Materiaalikatselmus on tulevaisuuden valtavirtaa"
  • 07.09.2017
    Toimitusjohtajamme Mika: En suostunut antamaan periksi
  • 29.08.2017
    EnvitecHelmet Blogi - Rennolla otteella vakavan haasteen kimppuun
  • 27.08.2017
    Reijo Keräselle kunniapalkinto EnvitecKuokka ja Suomi100-kuusen istutus juhlavuotemme avauksessa
  • 21.08.2017
    Envitecpolis jakaa hyvää Superjymyn kanssa
  • 03.07.2017
    Uusi osaajamme Sanna Tarkiainen: Envitecpoliksella kysyntä ja tarjonta kohtaavat
  • 20.06.2017
    EnvitecBoost Blogi - Materiaalikatselmus työkaluna materiaalitehokkuuteen
  • 15.05.2017
    Materiaalikatselmus ilman riskiä - Elintarvikepäivän kampanja!
  • 05.05.2017
    Envitecpolis ja SuperJymy – samalla sykkeellä tavoitteita kohti
  • 05.04.2017
    Maanosaaja Blogi - Voiko maatilalla laskea kustannuksia?
  • 24.03.2017
    HELMET radiojuttusarja alkaa 24.3. klo 14.15. Muista kuunnella!
  • 24.02.2017
    Uusi projektineuvojamme Jasmin Lehtinen: Hallituksen kärkihanke HELMET - ratkaisuja tallien lantahuoltoon
  • 13.02.2017
    EnvitecBoost Blogi - Materiaalikatselmuksella säästöjä ja kilpailukykyä
  • 07.02.2017
    Oy Soya Ab:n materiaalikatselmuksella taloudelliset hyödyt noin 5 % liikevaihdosta / vuosi
  • 31.01.2017
    Uusi asiantuntijamme Kati Oikarinen: Materiaalikatselmus avasi uuden maailman
  • 28.01.2017
    Materiaalikatselmuksella löytyy piileviä kuluja
  • 27.01.2017
    Biokaasulaitoksen investointitukeen positiivinen muutos
  • 26.01.2017
    EnergiaRäätäli Blogi - Biokaasuinvestoinnit imussa
  • 22.12.2016
    HELMET Pirtti -tilaisuus Jyväskylässä 24.1.2017
  • 22.12.2016
    HELMET Lähtötietokartoitus onnistui mainiosti
  • 18.11.2016
    Envitecpolis mukana suunnittelemassa biokaasulaitosta Palopuron symbioosissa
  • 25.10.2016
    Uusi digiasiantuntijamme Mari Niskanen: Digitehokas yritys luo uutta ja vähentää joutavaa
  • 05.10.2016
    Hallituksen kärkihanke HELMET lähti vauhdikkaasti liikkeelle
  • 28.09.2016
    E-farmille® kansainvälistä huomiota
  • 15.09.2016
    Leijona Catering Oy hyvin tyytyväinen toteuttamaamme materiaalikatselmukseen: ”Tulokset ylittivät odotuksemme”
  • 13.09.2016
    Toteuttamassamme Oy Soya Ab:n materiaalikatselmuksessa myös biokaasutarkastelu
  • 31.08.2016
    Yhdessä parempia – SuperJymyn kanssa viemme JymyHyvää kainuulaisvauvoille
  • 19.08.2016
    Envitecpolis Oy toteuttamaan Sipilän hallituksen kärkihanketta
  • 16.08.2016
    Osaamisemme vahvistuu kahdella henkilöllä
  • Ruoka, kasvihuonekaasupäästöt ja ravintoaineiden saanti

    25.11.2020

    Senja Arffman

    EnvitecBlogi

    Viime viikolla julkaistiin tekemämme selvityksen tulokset ruoan ilmastovaikutusten ja ravitsemuksen välisistä yhteyksistä. Siinä tarkasteltiin eri ruoka-aineiden tuotannosta aiheutuneita hiilipäästöjä verrattuna niiden sisältämään suojaravintoaineiden määrään (https://www.mtk.fi/-/ruuan_ilmastovaikutukset). Selvityksen tilaajan Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton, MTK:n, tavoitteena oli selvityksen avulla avata keskustelua siten, että ruoan ilmastovaikutusten yhteydessä käytävään keskusteluun huomioitaisiin myös ruoan ravintosisältö. Vielä vuosi sitten keskustelua käytiin paljon pelkästään ilmastovaikutusten kautta ja ruoan ravitsemuksellinen merkitys saattoi jäädä sivuun. Kuitenkin syömme saadaksemme riittävästi ja riittävän monipuolisesti ravintoaineita ja pysyäksemme terveinä.

    Selvitys on saanut huomiota ja keskustelun avausta on pidetty tärkeänä. Tarkasteluja, joissa ruoantuotannon hiilipäästöt ja ravintosisältö on pyritty yhdistämään ei juuri ole. Työn toteutuksen taustana on Tanskassa toteutettu tutkimus ruoka-aineiden ravintotiheyden ja hiilipäästöjen välisistä yhteyksistä (Werner RB, Flysjö A, Tholstrup T. Greenhouse gas emissions of realistic dietary choices in Denmark: the carbon footprint and nutritional value of dairy products, 2014. Food & Nutrition Research, 58: 20687. https://foodandnutritionresearch.net/index.php/fnr/article/view/670).

    Koska tarkastelumalli on uusi, on kysymyksiä noussut työn rajauksista, toteutuksesta ja laskentamallista. Nämä ovat olleet hyviä nostoja myös tulevaisuutta ajatellen. Niin kuin aina uutta luotaessa, tämäkin tarkastelumalli kehittyy ja syvenee, kun ratkaistaan uusia näkökulmia, joita työ ja tulokset ovat tuoneet tullessaan.

    Laskennan rajaus

    Tarkastelun pohjaksi otettiin Suomalaisten ravitsemussuositusten ravintoainetiheyssuositus (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2014), jossa on 19 vitamiinin ja kivennäisaineen saantisuositus. Aikaisemman selvityksen myötä saadun palautteen pohjalta tätä haluttiin täydentää välttämättömien rasvahappojen ja välttämättömien aminohappojen osalta. Koska ravintosisältötietoja ei ole saatavissa aminohappotasolla, mukaan otettiin proteiini. Näin tarkastelu sisälsi suojaravintoaineet eli ne ravintoaineet, joita tarvitsemme ruoasta, sillä elimistömme ei osaa valmistaa niitä itse. Ravintoainetiheyssuosituksen ravintoaineista mitään ei haluttu rajata tarkastelusta pois, vaan katsoa ruoka-aineiden vitamiini-kivennäisainesisältöä kokonaisuutena. Kupari tarkastelussa ei ole mukana, sillä sen määrää ei ole ilmoitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden kansallisen koostumustietopankin Finelin ravintosisältötiedoissa, joista tarkasteltujen ruoka-aineiden ravintosisällöt koottiin. Kasvijuomien osalta Finelin ravintosisältötietoja nostettiin vastaamaan yleisimmin käytettyjen tuotemerkkien täydennysten tasoa.

    Esille on noussut, miksi tarkastelussa ei ole mukana kuitu, rasvanlaatu, suola tai hiilihydraatit. Kuitu on hyvä nosto, joka on tulevaisuudessa mahdollista ottaa tarkasteluun mukaan. Tässä työssä se olisi voinut hieman parantaa kasviperäisten proteiinin lähteiden sekä tumman riisin ja makaronin tulosta.

    Rasvan ja hiilihydraattien osalta laskennassa täytyisi määrittää myös laatu, mikä antaa mielenkiintoisen haasteen laskentamallin jalostamiseen. Esimerkiksi hiilihydraattien kohdalla ei voida tarkastella vain hiilihydraattien kokonaismäärää tai runsassokeriset elintarvikkeet, kuten makeiset, näyttävät ravintoaineiden saannin osalta hyvältä vaihtoehdolta.

    Koska energiaravintoaineiden saantisuosituksille on liukuma eikä tiukasti rajattua suositusta, ne eivät ole tässä tarkastelussa mukana. Toki, niiden jakaumalla on merkitystä ruokavalion kokonaisterveellisyydelle ja tällöin energiaravintoaineiden jakauma on selkeä ruokavalion laadun mittari. Tässä selvityksessä keskityttiin yksittäisiin ruoka-aineisiin ja niiden sisältämien suojaravintoaineiden määrään ravintoainetiheyden kautta, ottamatta kantaa eri ravintoaineiden jakaumaan tuotteessa ja näin esimerkiksi mansikka saa hyvät ravintotiheyspisteet suuren c-vitamiinimääränsä vuoksi.

    Kypsennettyinä nautittavien ruoka-aineiden tarkastelussa, on käytetty kypsennettyjen ruoka-aineiden tietoja, mutta sellaisia vaihtoehtoja, joihin ei ole lisätty suolaa tai rasvaa kypsennyksen aikana, jolloin nämä eivät ole voineet vaikuttaa ravintoaineiden saantiin.

    Kasvihuonekaasupäästöt

    Selvityksessä tehtiin kirjallisuuskatsaus viimeisen viiden vuoden aikana julkaistuista tutkimuksista, joiden pohjalta laskettiin jokaiselle ruoka-aineelle kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvo (CO2e kg). Pelkästään suomalaista ruoantuotantoa kuvaavia päästötietoja ei voitu käyttää, koska tieto suomalaisesta ruoantuotannon päästöistä on vielä pistemäistä. Päästöt kuvaavat siis kansainvälisiä tuotannon hiilipäästöjä, eivät vain Suomessa tuotetun ruoan. Kaikki ruoka-aineet tarkasteltiin syötävää osaa kohden kypsennyksen painonmuutokset huomioiden.

    Laskennan toteutus

    Vaikka itse tarkasteltava asia on yksinkertainen – ruoan kasvihuonekaasupäästöjen vertaaminen sen suojaravintoaineiden määrään – asiasta tekee monimutkaisemman se, että eri ravintoaineita ei voida suoraan vertailla toisiinsa tai laskea eri ravintoaineiden saantia yhteen yhdeksi luvuksi. Tämä johtuu siitä, että eri ravintoaineiden tarve vaihtelee, osaa tarvitaan mikrogrammoja, osaa grammoja ja proteiineja kymmeniä grammoja. Niinpä on muodostettava suhdeluku, jolla vertailu on mahdollista. Tämän jälkeen voidaan laskea vertailuarvona käytetty CO2-ravintoainetiheysindeksi. Laskennan toteutus on esitetty kuvassa 1.

    Kuva 1. Ravintoainetiheyspisteiden ja CO2-ravintoainetiheysindeksin laskeminen.

    Lähtökohtana tarkastelulle ovat Suomalaisten ravitsemussuositusten ravintoainetiheyssuositus. Suosituksessa ei ole määritetty välttämättömien rasvahappojen tai proteiinin saantisuositusta. Niiden määrän arviointiin käytettiin suositusta siitä, kuinka suuri osuus energiansaannista tulisi tulla (E%) kyseisestä ravintoaineesta. Proteiinista saatavan energian osuudeksi suositellaan 17 % energiasta ja välttämättömien rasvahappojen (linolihappo ja alfalinoleenihappo) 3 % energiasta. Saantisuositukset laskettiin ravintoainetiheyssuosituksessa käytettyä 1 000 kcal kohden.

    Jokaisen tarkastellun ravintoaineen saantisuosituksesta laskettiin 15 %, joka oli tarkastelussa kynnysarvo,  sillä se on EFSA:n (European Food Safety Authority) ravitsemusväittämäasetuksen mukainen kynnysarvo sille, että ruoka-aineen saa sanoa olevan jonkin ravintoaineen lähde.

    Tämän jälkeen jokaisen ruoka-aineen kohdalla tarkasteltiin yksitellen kaikki 20 ravintoainetta. Kun vitamiinin tai kivennäisaineen määrä 100 grammassa ruoka-ainetta ylitti kynnysarvon, laskettiin, kuinka monta prosenttia yli kynnysarvon saanti on ja kyseinen prosenttiluku huomioitiin ravintoainetiheyspisteisiin. Mikäli ravintoaineen saanti jäi kynnysarvoa alhaisemmaksi, sitä ei otettu laskennassa huomioon. Ruoka-aineen ravintoainetiheyspisteet saatiin laskemalla prosenttiluvut yhteen.

    CO2-ravintoainetiheysindeksi saatiin jakamalla ruoka-aineen hiilipäästöt sen ravintoainetiheyspisteillä. Näin saatiin eri ruoka-aineille suhdeluku, jonka avulla voidaan vertailla, kuinka paljon ravintoaineita ruoka-aineesta saadaan hiilipäästöihin verrattuna. Kuvassa 2 ravintoainetiheyspisteiden laskenta maidon sisältämän kalsiumin ja tiamiinin esimerkkilaskennan avulla.

    Kuva 2. Ravintoainetiheyspisteiden laskeminen kevytmaidon kalsium- ja tiamiinipitoisuudelle.

    Sekä ravintoainetiheyspisteet että CO2-ravintoainetiheysindeksi ovat laskennallisia lukuja, jotka auttavat vertailemaan eri ruoka-aineita sellaisten tekijöiden osalta, joiden vertailu suoraan ei ole mahdollista. Ravintoainetiheyspisteiden avulla eri ravintoaineet saadaan yhteismitallisiksi riippumatta siitä, tarvitsemmeko niitä grammoja vai mikrogrammoja. CO2-ravintoainetiheysindeksin avulla voidaan vertailla suojaravintoaineiden saantia niiden tuotannosta syntyviin päästöihin verrattuna. Ruoka-aineiden suojaravintoaineiden määrissä ja päästöjen syntymisessä on isoja eroja, ruokavalintoja tehdessä molemmilla on merkitystä.

    Ruoan ilmastovaikutukset ja ravintosisältö tarvitsevat yhteisen yhtälön

    Ei ole helppoa yhtälöä yhdistää ruoan ilmastovaikutukset ja ravintoaineiden määrä. Kuitenkin niiden tarkastelu yhdessä on vaikuttavien valintojen edellytys – kun halutaan rakentaa ruokavalio, jossa palaset ovat kohdallaan niin ympäristön kuin terveyden kannalta ja vielä jokaisen arkeen sopivana, toteutettavissa olevana kokonaisuutena. Keskustelun kautta asiat jalostuvat. Tämä selvityksen tulokset kertovat ruoka-aineiden tuotannon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöjen määrästä verrattuna suojaravintoaineiden määrään. Ne ovat palasia, joista syömisen kokonaisuus muodostuu. On asioita, jotka eivät ole mukana tarkastelussa ja joiden huomioon ottamiseksi tarvitaan uudenlaista laskentaa. Tämä selvitys on yksi uusi tapa tuoda esille sitä, että keskustelu ruoan ilmastovaikutuksista, syömisestä ja ruokavalinnoista ei ole yksinkertaista. Siihen tarvitaan laaja-alaista eri alojen osaamista, hyvää ja rakentavaa keskustelua sekä koko ajan karttuvaa tutkimustietoa, jolloin asiat jalostuvat eteenpäin. Tämän selvityksen tulokset antavat keskusteluun yhden uuden palikan.

    Kirjoittaja on Envitecpolis Oy:n hiililaskennan johtava asiantuntija ja koulutukseltaan Terveystieden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti.