Elintarviketeollisuudessa liikkuu raaka-aine- ja energiavirtoja tai euro- ja kilokohtaisia määriä tai hiilidioksidipäästöjä.
-Näitä kaikkia voidaan selvittää prosessin tai tuotannon mallinnuksen kautta eli päästään jyvälle siitä, mihin kilot, energiapanokset, hiilipäästöt ja eurot päätyvät, kertoo logistiikan ja mallinnuksen johtava asiantuntija Matti Arffman Envitecpolikselta.
Tuotannon mallinnuksessa kaikki tuotantopanokset, olivatpa ne sitten raaka-aineita, pakkausmateriaaleja, energiapanoksia, pesuaineita tai kylmäaineita, jyvitetään tuotannossa tuotteille, sivuvirroille ja jätteille todellisen tuotantoprosessin mukaisesti. Hiililaskennassa kasvihuonekaasupäästöt kumuloituvat sellaisille tuote- ja sivutuotevirroille, joilla on rahallista arvoa. Materiaalikatselmuksessa tuijotetaan eurovirtoja ja nähdään, mihin tuotantoon panostettavat eurot päätyvät.
-Jätevirtojen kohdalla pyritään aina ensisijaisesti miettimään, pystytäänkö niitä hyödyntämään toisen prosessin raaka-aineena tai sellaisenaan vaikkapa rehuna turkistarhoille tai sikojen tai porsaiden ruokinnassa. Jos sivuvirta ei sellaisenaan ole hyödynnettävissä, niin kiertotalouden periaatteiden mukaan tulee ensisijaisesti selvittää, että soveltuuko se raaka-aineeksi uuden tuotteen tuotantoon. Näköpiirissä on se, että jatkossa kriteerit liittyen jätteeseen ovat tiukkenemassa ja siksi tavoitteena on, että kaikille virroille etsitään hyödyntämismahdollisuuksia. Energiana hyödyntäminen ei ole vielä ensimmäinen vaihtoehto, vaan materiaalina tai massana hyödyntäminen on, muistuttaa Matti.
Biokaasuntuotanto palvelee koko ruokaketjua
Energiantuotanto ja erityisesti biokaasu on vaihtoehtona niin elintarviketeollisuuden eri vaiheista syntyville jakeille, kuin alkutuotannossa tai kauppaliikkeistäkin syntyville jätteille.
-Biokaasutuotanto on hyvä vaihtoehto, koska se säilyttää ravinteet, toisin kuin polttoon perustuva energiantuotanto. Toki poltossakin jää tuhkaa, mitä voidaan hyödyntää vaikkapa metsälannoituksessa, mutta siinä menetetään kuitenkin iso osa arvokkaista ravinteista, kertoo Matti.
Biokaasutuontannossa syötemassat eivät häviä, vaan lopputuotteena syntyvässä mädätteessä on paljon ravinteita. Mädätysjäännöstä on mahdollista myös jatkojalostaa kierrätyslannoitteiksi. Biokaasu on monikäyttöistä ja sitä voidaan hyödyntää sellaisenaan sähkön ja lämmöntuotannossa sekä puhdistettuna biometaanina myös liikennepolttoaineena.
Tuotettaessa biokaasusta sähköä ja lämpöä, voidaan sähköä siirtää verkkoa pitkin, mutta lämpö pitää siinä paikallisesti käyttää. Jalostettaessa biokaasu biometaaniksi saadaan hyötyä siitä, että kaasun energiasisältö voidaan varastoida ja siirtää pitkiäkin matkoja tarvittaessa.
Energiavirasto toimii viranomaisena biokaasun kestävyysasioissa. He tekevät tulkinnat ja linjaukset, onko biokaasun tuotannossa käytettävät raaka-aineet jätteitä tai tähteitä, joilla voidaan tuottaa edistyksellisiä biopolttoaineita ja täyttää esimerkiksi liikenteen jakeluvelvoitetta.
-Me puntaroimme ja teemme töitä biokaasun kestävyyspuolella paljon sen aiheen ympärillä, että käytettävät raaka-aineet täyttävät kestävyyskriteerit ja että ne tulkitaan jätteiksi ja tähteiksi. Tästä käymme aktiivista vuoropuhelua niin Energiaviraston kuin verottajankin kanssa. Kestävyystulkinnat vaikuttavat merkittävästi mm. polttoaineiden verokohteluun, toteaa Matti.
Porttimaksut jäämässä historiaan
Suomessa isot biokaasulaitokset ovat pohjautuneet aikaisemmin porttimaksuihin, eli ne ovat saaneet rahaa massojen vastaanotosta ja käsittelystä. Nykypäivänä sivujakeiden arvo biokaasuntuotannossa tunnistetaan, ja aikaisemmat porttimaksut ovat lieventyneet tai jopa kääntymässä päinvastaiseksi, eli tiettyjen jakeiden toimituksesta saatetaan jopa maksaa.
-Keskeinen viesti minun mielestäni on, että vaikka nämä jakeet ovat jätettä ja tähdettä, niin biokaasuntuotannossa ne ovat erinomaisia syötteitä ja kiertotaloutta parhaimmillaan, painottaa Matti.
Isommissa laitoksissa on myös taloudellisesti mahdollista jatkojalostaa väkevämpiä kierrätyslannoitteita. Tällöin ravinteita saadaan sellaiseen muotoon, että niitä kannattaa kuljettaa pidempiä matkoja ja ravinteiden osalta alueellista epätasapainoa saadaan tasattua. Esimerkiksi kotieläinkeskittymistä, joissa ravinteita on usein liikaa, voidaan kuljettaa lannoitevalmisteita alueille, joissa kasvinviljelyä on enemmän ja joissa joudutaan tukeutumaan enemmän fossiilisiin väkilannoitteisiin.
-Meillä on nyt jo useita elintarvikealan toimijoita, joilla on oma biokaasulaitos, niin siitä tulee kytkentä elintarvikkeeseen ja energiaan, koska elintarviketta ei synny ilman energiaa. Maatilakohteet ovat oleellinen osa ruokaketjua ja biokaasulaitoksen myötä esim. lypsykarjatila voi olla jopa energiaomavarainen. Koko ruokaketju tarvitsee energiaa ja usein unohtuu, että logistiikka on osa ketjua. Logistiikka kytkee tuotantoketjun eri osat yhteen. Alkutuotantoon, tuotantopanosten ja tuotteiden siirtelyyn, eläinten siirtelyyn, jätteiden kuljetuksiin jne. liittyy aina vahvasti logistiikka. Logistiikkaan tarvitaan polttoaineita ja biokaasu on yksi oiva vaihtoehto avaa Matti liikenteen osuutta ruokaketjussa.
Biokaasu vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja -lannoitteista
Suomessa liikenne pohjautuu edelleen vahvasti fossiiliseen polttoaineeseen ja merkittävä osa lannoiteteollisuuden raaka-aineista tulee ulkomailta.
-Lannoitteiden osalta olemme edelleen liian riippuvaisia tuontilannoitteista. Jakeet biokaasutukseen ja sieltä ne ravinteet hyötykäyttöön, niin se pienentää painetta tuoda ulkomailta lannoitteita, avaa Matti.
Ruokaketjun toimijoilla on jo omia laitoksia Suomessa niin pienessä, keskisuuressa kuin isossakin mittakaavassa ja lisää on suunnitteilla.
- Optimitilanteessa ruokaketju tuottaa merkittävän osan tarvitsemastaan energiasta ja lannoitteista ketjussa joka tapauksessa syntyvistä jätteistä ja tähteistä. Lisäksi raaka-aineiden kuljetusmatkat olisivat lyhyitä verrattuna fossiilisiin vaihtoehtoihin ja nyt lannoitteisiin sekä polttoaineisiin käytettävät eurot jäisivät ketjuun sen sijaan että ne karkaavat ulkomaille kertoo Matti.
Matin mukaan sähköautojen rooli on vielä tällä hetkellä pitkälti henkilöliikenteessä ja kevyessä tavaraliikenteessä. Biokaasuakin voidaan muuttaa sähköksi ja syöttää sähköverkkoon.
-Sähkötekniikan vielä kehittyessä kohti raskaampaa liikennettä, voidaan siirtymävaiheessa käyttää biokaasua paineistettuna tai nesteytettynä raskaan liikenteen polttoaineena. Ja ei biokaasu jää käyttämättä siinäkään vaiheessa, kun raskas liikenne sähköistyy, sillä biokaasusta voidaan aina tuottaa sähköä ja lämpöä, joille molemmille on isosti tarvetta myös tulevaisuudessa, päättää Matti Arffman.
Comments